Käsihygieniasta huolehtiminen on paras tapa ehkäistä infektioita. Kädet pitäisi desinfioida tai pestä vedellä ja saippualla kymmenen kertaa päivässä. Pesun jälkeen käsien huolellinen kuivaaminen on tärkeää.
Lähes kaikissa julkisissa tiloissa on käsidesiautomaatteja. Käytä niitä kun saavut ja lähdet tilasta.
Miksi käsienpesu ja desinfiointi on niin tärkeää? Tässä kymmenen asiaa muistettavaksi.
1. Onko käsidesistä hyötyä?
Kyllä, erityisesti silloin, kun ei ole mahdollista pestä käsiä vedellä ja saippualla. Käytä käsidesiautomaattia tai ota käsidesiä omasta, henkilökohtaisesta pullosta ja hieroa huuhdetta käsiin kaikkialle niin kauan kuin se on haihtunut pois. Käsidesiä pitää myös käyttää riittävästi. Sopiva määrä on sellainen, että kun käden laittaa kupiksi, käsidesistä muodostuu kunnon lammikko ja kädet kastuvat, kun se levitetään.
2. Mitä sairauksia käsienpesu ehkäisee?
Kaikkia sairauksia, jotka leviävät pisara- tai aerosolitartuntana tai kosketuksesta. Tyypillisimpiä ovat hengitystie- ja suolistoinfektiot. Hengitystieinfektioita aiheuttavia viruksia on yli 200 ja monet niistä ovat melko sitkeitä: ne voivat säilyä pinnoilla yli vuorokauden. Suolistoinfektioita aiheuttava norovirus on vielä sitkeämpi, se voi pysyä pinnoilla elossa jopa viikon. Kokonaan tautien ehkäisy on täysin mahdotonta, koska tartuntareittejä voi olla muitakin.
3. Pestäänkö käsiä riittävästi?
Suomalaiset ovat olleet hyviä käsiensä pesijöitä ja ehkä juuri siksi Koronaepidemia ei ole ollut niin rankka meillä kuin muualla. Stopflunssa-tutkimuksen mukaan suomalaiset olivat kärkisijoilla maiden välisessä vertailussa. Suomessa julkisten tilojen ylläpitäjät kansainvälisessä mittakaavassa hankkineet hyvin käsidesiautomaatteja.
Käsihygienian hyvään tasoon vaikuttanee, että asia on ollut paljon esillä esimerkiksi mediassa. Tarkemmassa selvittelyssä tosin kävi ilmi, että monille käsien peseminen tarkoittaa nopeaa käsien kastamista hanan alla. Oikeaoppinen käsienpesu kestää 40–60 sekuntia ja kädet hangataan saippualla kauttaaltaan. Saippua ei tapa pöpöjä, mutta se edistää veden ja hankaamisen aikaansaamaa mekaanista puhdistusta.
4. Miten tärkeää on käsien kuivaaminen?
Erittäin tärkeää. Jos kädet jäävät kosteiksi, ihon omat bakteerit nousevat pinnalle ja kosteus kerää myös ympäristöstä bakteereita entistä paremmin. Kaikkein parasta kädet olisi kuivata kertakäyttöisellä paperipyyhkeellä, mutta kotioloissa myös kangaspyyhe kelpaa, kunhan se vaihdetaan riittävän usein. Pyyhe on syytä vaihtaa viimeistään silloin, kun se alkaa olla pysyvästi kostea tai siinä on näkyvää likaa.
5. Tarvitseeko ulkomailla olla käsienpesussa kotioloja tarkempi?
Ulkomailla altistutaan pöpöille, jotka ovat kotioloja vieraampia. Siinä mielessä kyllä, mutta kotonakin käsiä pitää pestä. Yleisimmät taudinaiheuttajat ovat viruksia ja niitä on kaikkialla maailmassa. Virallinen suositus on, että kädet pestään kymmenen kertaa päivässä. Määrä voi tuntua paljolta, mutta jos miettii kertoja, jolloin käsiä olisi hyvä pestä, kertyy niitä päivän aikana helposti kymmenkunta.
6. Mikä alue käsistä kerää eniten pöpöjä?
Peukalon hanka, sormenpäät, kynsien ja sormusten aluset. Usein esimerkiksi peukalon seutu jää huonolle pesulle. Myös pitkien kynsien alusiin kannattaa käsiä pestessä kiinnittää huomiota. Käsiin voi kertyä mitä tahansa pöpöjä, joita ympäristössä on, mutta niissä on myös elimistön omia bakteereja. Virusten osalta riski sairastua on aina olemassa, mutta kaikki bakteerit eivät aina aiheuta sairastumista.
8. Voiko käsiä pestä liikaa?
Asiaa kannattaa ajatella enemmän niin, ettei käsiä kannata pestä liikaa. Käsien pesullakaan ei kaikkia pöpöjä saada pois, eikä niiden kiertoa ympäristössä voida täysin katkaista. Kova hankaaminen ei ole tarpeen. On hyvä muistaa sekin, ettei huolellisellakaan käsienpesulla infektioita voi kokonaan välttää. THL:n Stopflunssa-tutkimuksen mukaan käsihygieniasta huolehtiminen vähensi yhden infektioepisodin vuodessa eli infektiojaksot vähenivät keskimääräisestä kuudesta viiteen.
9. Miten käsien ihoa kannattaa hoitaa, jos se pesujen vuoksi kuivuu?
Käsivoide on paras keino. Varsinkin talvella käsiä kannattaa voidella, kun iho kuivuu muutenkin. Voidetta voi käyttää milloin tahansa, mutta se kannattaa laittaa vasta käsienpesun jälkeen. Jos käyttää käsidesiä, kannattaa odottaa sen kuivuvan kunnolla, ennen kuin voidetta laittaa.
10. Täytyykö kesällä ja kuumalla pestä käsiä useammin kuin talvella ja kylmässä?
Kesällä kädet hikoavat enemmän, siinä mielessä kyllä. Mutta talvella oleskellaan enemmän sisätiloissa ja silloin niin hengitystieinfektioiden kuin suolistoinfektioiden aiheuttajia on enemmän liikkeellä. Esimerkiksi hengitystieinfektioita aiheuttavat rinovirusepidemiat alkavat yleensä pari viikkoa koulujen alkamisen jälkeen.